Juuri Sopiva

Aina kun otan kässäpussukan esiin paikassa, jossa on läsnä ihmisiä, jotka eivät itse tee, joudun vastaamaan samoihin kysymyksiin. Viimeksi kun näin kävi, mietin että pitäis varmaan kirjoittaa kysymykset ylös ja vastaukset myös niin voisin sanoa, että katso tuosta. :D "Haluatko lisää valoa?" Oli vastaukseni mikä hyvänsä, valoja räpäytetään päälle ja suunnataan vielä mun kasvoihin. Olen aina viihtynyt hämärässä ja näen ihan hyvin myös tehdä käsitöitä pimeässä. Kirkas valo sattuu silmiini. Samaan sarjaan kuuluu tietysti  "Miten sä näet täällä tehdä yhtään mitään?!". "Miksi lanka maksaa niin paljon?",  "Miksi ostat niin kalliita lankoja, kun halpojakin on tarjolla?" Ja muita aiheeseen liittyviä. Vastaukseni eivät vakuuta ketään. - hyvää lankaa on nautinto neuloa - hyvästä langasta tehty vaate kestää vuosien käyttöä - hyvästä langasta voi maksaa vähän ylimääräistä kun tietää mistä lanka on peräisin, se on eettisesti ja/tai ekologisesti tehty, ...

Facebook-sivuni yksi albumi alkoi pursusilla jo kuvia käsitöistä, joten ajattelin, että jos nyt kuitenkin tekisin blogin. Vaikka näitä kässäblogeja on pilvin pimein niin kuitenkin halusin tämän aloittaa. Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä mutta lähes kaikki kässäopet ovat aina hermostuneet kun en ole osannut. Olen aina ollut sellainen "Oho, tähän tuli tämmönen sytty"-tyyppi. Mutta aina olen saanut valmista ja suurin osa käsitöistäni on ollut kuitenkin käyttökelpoisia. Tosin silloin 80-luvun kankaat olivat ihan kamalia. Varmaan halvimmat mahdolliset mitä tukusta silloin on saanut. Minulla on ompelukone joka on vanhempi kuin minä, mutta ei mikään poljettava singeri vaan ihan sähköllä toimiva. Sillä olen tehnyt paljon kaikenlaista pientä ja aika suurtakin. Kutominen (eli neulominen) ja virkkaaminen on aina ollut vähän sellaista takkuamista. Säärystimet ja pipot tulevat hujauksessa mutta suurin osa väärän kokoisia.... En jaksa seurata ohjeita, joissa pitää laskea silmukoita...