Juuri Sopiva

Vielä vähän piti ommella veljenpojille jotain pientä...ostin uudet ulkovaatteet, koska menevät päiväkotiin syksyllä niin samaan pakettiin sit lähtivät nämäkin. Oli niin ihanat haalarit alennuksessa, en minä muuten...ja nimikoidut pipot oli ihan pakko kans napata alennuksesta. Mummun tunikan jämistä tein isommalle paidan (Iloinenkettuliini) ja pienemmälle pilvikankaasta (Majapuu?) ja yksivärisestä Pietamon trikoosta. Ja tuubihuivit PaaPiin ja Pietamon tai Kangaskapinan trikoista. Pipoissa lukee nimi isoilla kirjaimilla mutta käänsin pipot toisin päin ettei nimi näy.  Olivat kauhean pienen näköisiä mutta venyivät minunkin päähäni, joten ovat varmaan ihan hyvät. Kuvista ei edes erota, niin pieni sävyero haalareilla on. Toinen oli vaaleansininen ja toinen -vihreä tai melkein voisi sanoa jo että haaleansininen ja haaleanvihreä. Nämä olivat softsell-haalareita, joissa fleecevuori. Ei ihan minun arvojeni mukaiset mutta kun halvalla sai ja onpa varma...

Kävin äitini kanssa Käsityömessuilla viime talvena ja äiti osti tunikaansa kankaan. No, hän ei ole ehtinyt tekemään, joten sanoin että tuo minulle niin minä teen. Kivasti asettui kuviot yksiin vaikken yhtään miettinyt ja katsonut niitä, koska ajattelin että sopii vaikkei kohdikkain menisi. Ja jos olisin niitä yrittänyt kohdistaa ja olisi mennyt pieleen, olisi tympinyt. Tein toisen tunikan samalla kaavalla syyskuussa 2018. Kangas Iloinen kettuliini Kaava vanhasta tunikasta (kuva lopussa)  Kainalosta lähti kaistale, jonka toisesta päästä muodostui tasku. Sitten vain etukappaleeseen toinen pala taskun suun kohdalta alaspäin toinen puoli taskusta. Leikkasin palan ja sit tajusin että piru vie, en mitannut tarpeeksi pitkälle, sitten lisäsin toisen palan (sauma jäi onneksi taskuun sisälle piiloon), josta tuli sitten muutama sentti liian pitkä. No mutta lopputuloksessa nämä sähellykset eivät onneksi näy.  Tasku Takaa Sivusta näkee hyvin, miten etu- ja takakap...